rändom rämbling

Omien tekstien lukemisessa on se kiva puoli, että huumorintajut mätsää kirjoittajan kanssa sataprosenttisesti. Tietysti välillä tulee niitä "olipas tuokin tyhmän kuulosta" hetkiä ja tuntuu kuin olis aikuistunut 20 vuotta sitten viime toukokuun ja jos ois jo toukokuussa ollut näin aikuinen niin olis muotoillut asian toisin.

En ollenkaan ollut tajunnut että juhannusaatto on ylihuomenna. Kukaan ei puhu siitä mitään. Kaikki kyl tekee testejä facebookissa 'missä vietän juhannuksen', 'minkälainen on juhannuskännini 2009' ja 'muistanko juhannukseni ensi vuonna'. Tai jotain sellasta.
Juhannus menee yleensä sen vuoksi vähän pilalle, että koska jotta kun silloin on niiku-pakko-pitää-hauskaa-jee. Vähän sama ku joulu. Viikkojen valmistelut antikliimaksia varten. (En mä vissii oikeesti oo tätä mieltä, on vaan ollut mieliala vähän sateinen tänään ja eilen ja toissapäivänä ja sitä ennen.) Tänä vuonna taidankin siis käydä ostamassa jotain ääliömäisen halpaa viiniä (joka on niinkin vähähintaisena noin kolmannes loppukuun budjetista, jos sosiaalitoimisto ei ota kantaa taloudelliseen tilanteeseeni), sitten pistän nätisti meikkiä ja yritän löytää jotain joka näyttää hyvältä päälläni ja katson minne tuuli kuljettaa. Tai jos sadesää pysyy vakioarvossaan niin sitten sinne minne virta vie. Jos kohtaloni on istua kotona täydessä tällingissä ja juoda viiniä ja katsoa Dawson's Creekiä niin so be it. Jos pistää oletustilanteeksi Dawson's Creekin niin se että menee ulos talosta on jo villisti hauskempaa. Ainoa mikä voi antikliimaksoida nää suunnitelmat on se, että tietokone kuolee.

En muista kokeneeni mitään villiä kulttuurishokkia jenkkeihin saapuessa. Myöskään kunnollista kotikulttuurishokkia ei ole päässyt tulemaan. Nyt vaan ollaan täällä ja viimeeks oltiin siel. Aha. Laimeaa. Ikävöin kyllä tällä hetkellä Greenvillen lämpöä ja jengiä. Haikeilin katsomalla naamakirjasta kuvia. (Vai onko tää sitten se shokki? Ja mä vaan odotin jotain maatajärisyttävämpää fiilistä.) I miss English. I miss having something to do and wanting to do it.

Sitten vielä pahoitteluni kummallekin lukijalleni (toinen niistä olen siis minä kuten tekstin alusta voi ymmärtää ;)) Pilkutukseni, muu välimerkkien käyttö, isojen ja pienten kirjainten käyttö, silmitön sulkujen käyttö, omituiset sanayhdistelmät ja lauserakenteet: nää kaikki on mun tekstissä ihan päin takapuolta. Oikeutukseni on se, että kyseessä on minun blogini jossa saan ilmaista itseäni haluamallani tavalla. Jos kuitenkin itse lukisin tätä, heiluisin todennäköisesti imaginäärisen punakynän kanssa ärtyneenä kun joku ei voi kirjoittaa niiku normaalit ihmiset. Sori.