Aika vierähti. Juttuja tapahtui.
Kicksin paikka jäi saamatta. Sen sijaan olen ollut töissä postilla jo kuukauden+. Miusta on söpöä, että nelivuotiaana istuin ensin isän lajittelupöydän vieressä katsomassa, kun se latoi lehtiä hyllyyn ja sitten autossa sen mukana ja koska mentiin aika lujaa, niin isot mäet tuntui aina vatsanpohjassa; ja nyt siis ladon itse niitä lehtiä hyllyyn. BTW erityisesti Elloksen markkinointitekniikka on kovin ysikytlukua. Tyrkyn tyrkyn.
Koulunkäynti on ehkä jäänyt vähän kakkoseksi, kun olen yrittänyt totutella tähän uuteen rytmiin. Aluksi lähdin idealla, että pystyn kaikkeen, joten kävin luennoilla ja luin kotona ja kävin töissä ja kuntosalilla ja ryhmäliikunnoissa ja kuvasin meikkivideoita ja siivosin ja sisustin ja... Ja sitten hajosin. On ikävää, että tunnen lusmuilevani, jos en pysty kaikkeen - tai edes puolikkaaseen kaikesta. Mieluummin kuitenkin tunnistan saavuttaneeni rajani ja hiiaan vauhtia, kuin käyn uudelleen läpi viime kevään. Phuuh. Onpa hyvä kirjoittaa tämä näkyviin, koska 'voi elämän kevät' näinhän se on. Anteeksi jos kuulostan kryptiseltä, koen vaan parhaillaan ahaa-elämystä :D (Tästä hienosta mietelmästä huolimatta, aion tehostaa toimintaani ja suunnitella koulutehtäväaikataulun ensi viikoksi. :P)
Huomenna on ainejärjestön vuosijuhlat. Pistin mekon päälle männeellä viikolla, ja se mahtui. Ei se ihan väljä ollut, mutta hällä väliä; se mahtui.
Kävin myös kampaajalla männeellä viikolla ja värjäytin ja leikkautin hiukseni. Luonnollisesti nyt jo kadun ainakin sitä värjäystä, mut ei sille nyt enää mitään voi, kun samalle kampaajalle oon menossa juhlakampaukseen, joten se vois vähän ihmetellä, jos väri on vaihtunut sitten viime näkemän, joten hällä väliä.
Mun näpit muistuttaa uuden työni vuoksi raastinrautoja (kuivat) ja kynnet pysyy sormissa vain hädin tuskin sen matkaa minkä ne on kiinni sormissa (kuivat & jätän jatkuvasti näppini lehtipinojen alle/väliin kuormaa purkaessa). Ei sinne kai kukaan tuu mun sormia kattomaan, joten hällä väliä.
Pukuni on vaaleanpunainen, ja nähdäkseni ainoa kenkävaihtoehtoni on musta, mutta hällä väliä; tällä mentiin viime vuonnakin.
En ole vielä edes suunnitelllut omaa meikkiäni, mutta tällä kertaa oikeasti hällä väliä, voin vaikka kopioida jonkun vanhan videomeikkini lol.
Eilen olin jo lannistua ja suunnittelin kotiin jäämistä.
Ai niin, ulkona on jo lunta. Vähänkö vituttaa! En mä tykkää hikisestä ja ahdistavasta kuumuudestakaan, mutta se ei lähtökohtaisesti vituta mua joka aamu, joten ennemmin kesä ja kuuma kuin talvi ja kylmä. Vittu.
Tokmannin kassalla oli tänään joku nuori mies, jonka äänestä olis voinut arvata sen kakkos- (tai ykkös-) duunin olevan joku yksinäisten naisten kuuman linjan pitäminen.
"Hei."
"Moi."
bliip, bliip, bliip
"Laitanko nää pussiin?"
"Ei tarvi, ne menee ihan noin."
(sisäistä hihittelyä ja silmien pyörittelyä)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Minkä näköinen se Tokmanni-mies oli? Tiedän sit kuunnella tarkkaan takahuoneessa. :D Ja joo, huomasin itsekin, että opiskelu+työ+ihmissuhteet+kodinhoito+perhesuhteet = hajonnut Maija. Millähän lihaksilla sitä kiskoisi itsensä tämän talven läpi?
-Naapurin Maibbo
Lähetä kommentti